Vappu

Vapun ja vapaapäivän ohjelmaamme kuului ulkoilua lähimetsässä, sekä hieman harjoittelua tulevia näyttelyitä varten.
Pomolta juoksemiset ja asennossa seisominen sujuu jo jotenkuten, viime kesän ja syksyn näyttelyiden tuoman kokemuksen seurauksena.
Quellan kanssa onkin tehtävä rutkasti harjoituksia. Onneksi tyttö on innokas harjoittelija, vielä kun ymmärtäisi ottaa asian hiukan vakavammin, eikä riekkuisi hihna suussa kuvitellen tilanteen olevan jokin mukava riehumishetki.
Kahden viikon kuluttua alkaa kesän näyttelyputki. Ilmoittauduttu ollaan Raumalle, Haminaan, Tallinnaan jaVilnaan. Suunnitteilla on lisäksi kesä-, ja heinäkuulle lukuisia näyttelyitä. Taitaa kesän lähes kaikki viikonloput mennä näyttelyreissuissa:)

Kesään valmistautumista

Lomat on lomailtu ja arki alkanut. Pomo ja Quella olivat koirahoitolassa ja elo siellä oli sujunut ilman isompia ongelmia. Pomoa oli joutunut kyllä komentamaan ruoka-aikoihin. Se kun ei olisi antanut Quella syödä omaa ruokaansa, omasta kupistaan!
 Napo vietti viikon kotihoidossa Tampereella ja oli myös ollut sopeutuvainen tilanteeseen. Ruoka ei oikein ollut maistunut, mutta hyvässä lihassahan Napokin nykyään on, ettei se niin haitannut vaikka viikko hieman vähemmällä ravinnolla menikin.

Tänään sunnuntaina ulkoilimme lähimetsässä. Menimme ensimmäistä kertaa tutkimaan löytyisikö mukavaa lenkkimaastoa ja olimme iloisesti yllättyneitä huomatessamme, että niin lähellä kotia on loistava metsä missä lenkkeillä (Kotipihasta noin 500 m)!

Pojilla tuntuu olevan menossa valtataistelu. Montakin kertaa päivässä on selvittely kovaäänisesti menossa, Napon silti ainakin vielä selviten "voittajana".

Tänään myös trimmasin Napoa. Se kun on jäänyt hieman näiden "näyttelykoirien" varjoon turkin siistimisessä. Ainakin vielä olen kyllä nyppinyt Napon turkin. Joskin olen kuullut monen "kotikoiran" omistajan alkaneen ajamaan turkin koneella, säästyen siten turkin nyppimisellä. Vielä se on ns. kunnia asia, nyppiä Napokin, mutta eiköhän järki jossakin vaiheessa voita ja siirryn myös helpompaan tapaan pitää turkki siistinä.

Arkista puuhailua

Pakkasen hieman lauhduttua täällä Jämsässäkin, olemme päässeet hieman pidemmille metsälenkeille.
Tänään aamun hämärissä taapersimme Toijalanrannan upeissa maastoissa. Nyt kun luntakaan ei viimepäivinä ole satanut oli polkujakin metsään päässyt muodostumaan. Moottorikelkkailijoitakin oli ollut ajelulla, mukava kun ne jättää jälkeensä parempaa kävelyalustaa..koirathan kyllä loikkii hangessa mutta kirjoittaneella on jalat kipeinä vieläkin sunnuntain pitkähköstä hiihtolenkistä Pykälän majalle, (kiitokset hiihtokaverille hyvästä seurasta!) että kiitollisena käveli tampatulla alustalla.

Jälleen kerran ulkoillessa koirien kanssa totesin, että Pomo, nimestään huolimatta on kyllä altavastaajan roolissa. Napo ja varsinkin Quella pitävävät sitä räsynukkenaan ja retuuttavat mielensä mukaan. Pomo kyllä häntä heiluen sen suo, mutta meidän laumassa Pomo on selvästi alimpana..(naiset jyrää)!

Perjantaipäivän ulkoilu

Pidimme perjantaina yhteisen vapaapäivän. Lähdimme "pikku" pakkasessa tutkimaan uuden kotimme lähiympäristössä olevia lenkkimaastoja. Löysimmekin kivan, noin 5 km mittaisen maalaismaisemissa menevän reitin. Matkalla näimme hevosia ulkoilemassa ja pojat olivat vauhkoina menossa tekemään lähempää tuttavuutta. Hihnat oli piukeina ja voimat koetuksella, on niissä vaan kovasti voimaa.. Quellalla taisi olla kolmatta kertaa kaulapanta ja hihna käytössä. Tyttö kulki kohtuu hyvin koko matkan talutuksessa, pientä vetämistä kyllä oli, eikä ihme, malliahan hän ottaa kaikissa asioissa pojilta. Selvästi Quella on tottelevaisempi kuin velipuolensa ja se tuntuukin kovasti helpottavan arkisissa askareissa..varsinkin Pomo on varsinainen jääräpää. Ymmärtää kyllä kieltoja, mutta kun se muisti on vaan niin huono!

Lenkin jälkeen koiruudet ottivatkin muutaman tunnin päikkärit, valokuvan otin Quellasta joka mahtuu vielä juuri ja juuri pöydän alle, siellä oli mukava nukkua.

Aamupäivän lenkki

Jo tavaksi tulleena, miellyttävänä sellaisena, tänäänkin päivän valjettua, karkasin kesken töiden ulkoilemaan partanaamojeni kanssa. Tänään valitsin lenkkikohteeksemme Oinaalan jään. Puoli kymmenen aikoihin ei näkynyt ristin sielua missään, joten koiruudet saivat juosta jälleen elämänsä innolla! Jäälle oli aurattu hyvä jäätie. Paikoitellen jäälle oli noussut vettä, mutta se ei menoa haitannut koska jalassani oli Sievin pitkävartiset nahkasaappaat, (lampaankarva pohjallisilla) jotka ovat aivan ehdottomat näin kylmässä ja lumisessa talvessa!
Kiitti Ulla hyvästä vinkistä! Pomo tuntui olevan vedelle arka, hypäten heti hangelle tassujen kastuessa. Aamupäivän yhteisen lenkin olen todennut olevan parasta TYKY toimintaa..