Pitkään on ollut blogissamme hiljaiseloa.. Yhtenä syynä oli sivustossa oleva vikatila. Taustaväri oli hävinnyt ja keskelle sivua oli ilmestynyt outo kuvaohjelmasta ilmoittava laatikko.
Sanna, joka on blogini luomisessa joskus aikoinaa auttanut kävi vikatilan keskiviikkona korjaamassa..vielä tässäkin suuret kiitoksemme!!
Edellisestä snautrerilauman päivityksestä on kulunut reilusti kaksi kuukautta. Silloin tilanne oli huolestuttava ja erittäin surullinen. Pomon ja Napon keskenäiset kähinät olivat sietämättömiä ja
teimme jo päätöstä Pomon luopumisesta.
Pomo ilmeisesti vaistosi tilateen vakavuuden..voi kuulostaa naivilta, mutta sen käytös muuttui silminnähden. Tässä bloggauksen välissä, itseasiassa tälläviikolla oli tappelutilanne lähellä, mutta pääsin
väliin ja irroittamaan Pomon Naposta.
Olen oppinut "lukemaan" tilanteita missä riita on lähellä. Napo on edelleen lauman johtaja, Piken jälkeen luonnollisesti:) Tätä asetelmaa laumanjohtajana minun tarvitsee koirien kanssa touhuillessa tukea..
Eli Pomo pysyy kotona ja yritämme selvitä poikienvälisistä kähinöistä ilman isompia vaurioita.
Elämä täällä Jämsänkoskella on arkisten rutiineiden siivittämää. Päivän kohokohdaksi on muodostunut
päivittäinen iltapäivisin tehtävä metsälenkki. Kaikki saamme juosta metsässä vapaina noin seitsemän kilometrin lenkin..luntakin on poluille tullut, mutta säännöllisesti käymällä, saamme polun pysymään läpi koko talven..
Eilen meillä oli lenkkiseurana Napon tyttöystävä, Dina ja hänen emäntänsä Outi:) Jälleennäkemisen riemu oli hellyyttävää Dinan ja Napon välillä.. Dina on lähes päivälleen saman ikäinen kuin Napo ja koirien "nuoruudessa" ne saivat olla usein yhdessä.. Pelkkä Dinan nimen mainitseminen saa Napon pois tolaltaan!
Saimme pihaamme koiratarhan kupeeseen hienon koirien kopin. Tampereelta pappa jälleen kerran halusi tehdä elämämme vieläkin mukavammaksi!!
Laitan oheen muutaman kuvan mitä kotosalla on viimeaikoina otettu.
lauantai 27. marraskuuta 2010
sunnuntai 29. elokuuta 2010
Pomo
Piken snautserisisältöinen elämäntyyli alkoi nelisen vuotta sitten. Koiran hankinta oli liikkunut mielessä jo jonkin aikaa ja ystävien kokemukset snautsereista olivat niin positiivisia, että rotuvalintakin oli erittäin helppo, eikä muuta rotua edes harkittu!
Ferdinan eli Heli Kuukkasen pitämän snautserikennelin sivut löytyivät netistä helposti ja saivat vakuuttumaan asiallisesta, pitkän linjan snautsereiden kasvatustyöstä joka on kantanut hedelmää. Helihän on valittu vuoden snautserikasvattajaksi kolmesti peräkkäin. Hänen koiransa ovat hyäluonteisia ja monet ovat upeasti menestyneet näyttelyissä niin koti- kuin ulkomaillakin.
Ensimmäinen hteydenottoni Heliin oli soitto ja tiedustelu tulevasta pentueesta joka syntyi 18.10.2006.
Sovimme tapaamisesta Villähteelle Helin kotiin, jossa saimme rauhassa tutustua toisiimme ja myös heillä kotona asustaviin snautsereihin: Taraan, Helmiin ja Ellaan. Myös Helmin pennut olivat syntyneet kuukautta aiemmin ja ensitapaaminen myös tulevaan koiraani tapahtui silloin. Heli hyväksyi minut kasvattikoiransa emännäksi ja odottavan aika oli pitkä kunnes viimein sain Napon..Ferdinan Noble Nandorin kotiin. Siitä alkoi suhde rakkaaseen koiraani.
Muutama vuosi vierähti ja aloin kaipaamaan Napolle kaveria. Tuntui kurjalta jättää kaveri yksin työpäivien ajaksi kotiin.
Hetken asiaa harkittuani päätin ottaa toisen koiran. Erittäin hyvistä vanhemmista oli syntynyt lupaava pentue ja siihen Pomo, Ferdinan Prime Jazendor.
Kaverukset tulivat alkuopettelun jälkeen loistavasti toimeen keskenään. Sain upean koiran myös näyttelyharrastukseen.
Meni vuosi ja tuli halu ja päätös ottaa kolmas koira. Tuli Quella. Ferdinan Quella Ella. Loistava persoona ja nuoresta iästään huolimatta lupaava näyttelykoira sekä Napon ja Pomon best friend ja tyttökaveri :).
Elämä snautserilaumassa on sujunut pieniä kommelluksia lukuunottamatta mallikkaasti ja rennon letkeesti. Ollaan paljon lenkkeilty metsämaastoissa, koirien saadessa juosta vapaana ja paljon mukavia yhdessäolon hetkiä on elelty muutenkin. Näyttelyistä on tullut kiva harrastus..onhan kauniiden koirien kanssa mieltäylentävää kiertää kehissä!
No, nyt on rauha laumassa rikkoutunut. Kahdesti, muutaman kuukauden sisään, Pomon ja Napon kesken on kehkeytynyt hurja tappelu. Syytä, mikä riidan on laukaissut en tiedä. Viimeksi eilen koirien tullessa ulkoilemasta sisälle, alkoi leikki mikä kehkeytyi pian hurjan oloiseksi. Mennessäni tilannetta rauhoittamaan, Pomo otti Naposta tiukan purentaotteen ja sain sen irti vasta kaadettuani Pomon päälle kylmää vettä.
En tiedä, kuinka vakavaksi tilanne olisi muodostunut, ellen olisi väliin mennyt. Napolla on pahoja purentajälkiä niskan alueella, aivan kuin viimeksikin tappelun jäljiltä.
Ensimmäisen tappelun jälkeen otin Heliin yhteyttä ja kerroin tilanteen vakavuudesta, sekä pelostani Napon vammojen suhteen. Kerroin myös Helille, että jos tämä toistuu, Pomolle pitää löytää toinen koti.
Eilisen tappelun jälkeen ei ole muuta vaihtoehtoa kuin luopua Pomosta. Mieli on erittäin apeana, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole.
Napo on ensimmäinen ja rakkain koirani ja se terveys ja hyvinvointi ensiarvoisen tärkeää.
Heli on laittanut sivuilleen ilmoituksen Pomon tilanteesta. Jos jokin hyvä, harrastava ja mieluiten näyttelyissä käyvä koti on kiinnostunut upeasta koirasta, yhteydenotot Helille, joka haluaa myös ensin haastatella mahdollista tulevaa isäntää/emäntää. Toki myös minuun, Pikeen voi ottaa yhteyttä asian tiimoilta.
Ferdinan eli Heli Kuukkasen pitämän snautserikennelin sivut löytyivät netistä helposti ja saivat vakuuttumaan asiallisesta, pitkän linjan snautsereiden kasvatustyöstä joka on kantanut hedelmää. Helihän on valittu vuoden snautserikasvattajaksi kolmesti peräkkäin. Hänen koiransa ovat hyäluonteisia ja monet ovat upeasti menestyneet näyttelyissä niin koti- kuin ulkomaillakin.
Ensimmäinen hteydenottoni Heliin oli soitto ja tiedustelu tulevasta pentueesta joka syntyi 18.10.2006.
Sovimme tapaamisesta Villähteelle Helin kotiin, jossa saimme rauhassa tutustua toisiimme ja myös heillä kotona asustaviin snautsereihin: Taraan, Helmiin ja Ellaan. Myös Helmin pennut olivat syntyneet kuukautta aiemmin ja ensitapaaminen myös tulevaan koiraani tapahtui silloin. Heli hyväksyi minut kasvattikoiransa emännäksi ja odottavan aika oli pitkä kunnes viimein sain Napon..Ferdinan Noble Nandorin kotiin. Siitä alkoi suhde rakkaaseen koiraani.
Muutama vuosi vierähti ja aloin kaipaamaan Napolle kaveria. Tuntui kurjalta jättää kaveri yksin työpäivien ajaksi kotiin.
Hetken asiaa harkittuani päätin ottaa toisen koiran. Erittäin hyvistä vanhemmista oli syntynyt lupaava pentue ja siihen Pomo, Ferdinan Prime Jazendor.
Kaverukset tulivat alkuopettelun jälkeen loistavasti toimeen keskenään. Sain upean koiran myös näyttelyharrastukseen.
Meni vuosi ja tuli halu ja päätös ottaa kolmas koira. Tuli Quella. Ferdinan Quella Ella. Loistava persoona ja nuoresta iästään huolimatta lupaava näyttelykoira sekä Napon ja Pomon best friend ja tyttökaveri :).
Elämä snautserilaumassa on sujunut pieniä kommelluksia lukuunottamatta mallikkaasti ja rennon letkeesti. Ollaan paljon lenkkeilty metsämaastoissa, koirien saadessa juosta vapaana ja paljon mukavia yhdessäolon hetkiä on elelty muutenkin. Näyttelyistä on tullut kiva harrastus..onhan kauniiden koirien kanssa mieltäylentävää kiertää kehissä!
No, nyt on rauha laumassa rikkoutunut. Kahdesti, muutaman kuukauden sisään, Pomon ja Napon kesken on kehkeytynyt hurja tappelu. Syytä, mikä riidan on laukaissut en tiedä. Viimeksi eilen koirien tullessa ulkoilemasta sisälle, alkoi leikki mikä kehkeytyi pian hurjan oloiseksi. Mennessäni tilannetta rauhoittamaan, Pomo otti Naposta tiukan purentaotteen ja sain sen irti vasta kaadettuani Pomon päälle kylmää vettä.
En tiedä, kuinka vakavaksi tilanne olisi muodostunut, ellen olisi väliin mennyt. Napolla on pahoja purentajälkiä niskan alueella, aivan kuin viimeksikin tappelun jäljiltä.
Ensimmäisen tappelun jälkeen otin Heliin yhteyttä ja kerroin tilanteen vakavuudesta, sekä pelostani Napon vammojen suhteen. Kerroin myös Helille, että jos tämä toistuu, Pomolle pitää löytää toinen koti.
Eilisen tappelun jälkeen ei ole muuta vaihtoehtoa kuin luopua Pomosta. Mieli on erittäin apeana, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole.
Napo on ensimmäinen ja rakkain koirani ja se terveys ja hyvinvointi ensiarvoisen tärkeää.
Heli on laittanut sivuilleen ilmoituksen Pomon tilanteesta. Jos jokin hyvä, harrastava ja mieluiten näyttelyissä käyvä koti on kiinnostunut upeasta koirasta, yhteydenotot Helille, joka haluaa myös ensin haastatella mahdollista tulevaa isäntää/emäntää. Toki myös minuun, Pikeen voi ottaa yhteyttä asian tiimoilta.
sunnuntai 22. elokuuta 2010
Syksyn ensimerkkejä
Helteinen kesä on toivottavasti nyt pikkuhiljaa ohi! Snautserilaumassa on ollut välillä tukalankin tuntuista, öisinkin kun lämpötilat pysyttelivät liki + 30 asteessa. Yöt olivat monesti levottomia, aina joku koirista oli lopen kyllästynyt kuumuuteen.
liki päivittäiseksi rutiiniksi muodostuikin uintiretket jotka tuntuivat olevan varsinkin Napolle "elinehto".
Pomo on selvästi arin ollut menemään syviin vesiin, lähinnä on tykännyt kahlailla rantavedessä Quellan ja Napon tehdessä pidempiäkin uintilenkkejä.
Kesä on mennyt muutoinkin rauhallisissa merkeissä. Muutamaan otteeseen on koiruudet päässeet Tampereelle kotihoitoon tai Tiinalle Pyyhkäyksen Pilttuuseen, mukavaan jämsäläiseen koirahoitolaan, missä lauma selkeestikin viihtyy:)
Quellan ensimmäinen juoksuaikakin on saatu kunnialla ohi. Pelastavaksi avuksi saimme "Kangasalan mummun", joka mielellään otti tytön kaverikseen..turvaan pojilta. Ilmeisesti jatkossakin saamme hankalan tilanteen ratkaistua vastaavalla tavalla, senverran mummu itki ja ikävöi Quellan lähdettyä kotiin. Olimme positiivisesti yllättyneitä kuinka hyvin Quella sopeutui kerrostaloasumiseen. Ei ollut minkäänlaista turhaa haukkumista, vaikka uudenlaisia ääniä varmasti oli paljon verrattuna omakotitaloasumiseen. oli helppo tehdä johtopäätös, että Quella on rodunomaisesti reipas, rohkea ja peloton, tasapainoinen narttu:)
Tänään sunnuntaiaamuna tuli todistettua jokaisen lauman jäsenen kohdalla vastaavat luonteenpiirteet..
Aamulenkillä ollessamme koirat havahtuivat metsänreunassa lymyileviin kahteen supikoiraan. Veto oli hihnanpäissä niin yllättävä ja voimakas, että Piken piti päästää hihnat irti, muutoin olisi käynyt huonosti..eli ojaan olisin kaatunut, koirien loikattua ojan yli.
Meteli oli hurja koirien riekkuessa ja piirittäessä supikoiraa. Toinen niistä pääsi livahtamaan pakoon, mutta piiritykseen jääneen kohtalo oli karu! Pomo näytti saalistajan viettinsä ja sai tiukan otteen supikoiran kurkusta ja episodi oli sitä myötä valmis.
Toki elämä kolmen snautserin kanssa on jatkuvasti yllätyksiä täynnä, mutta tämä oli taas aivan uutta ja aika hurjaakin!
Ohessa muutama kuva tilanteesta ja uhriksi jääneestä supikoirasta..
Koirien turkit on päässeet kasvamaan kesänaikana nyppimiskuntoon.Varsinkin Quellan turkki on todella leijonanharjan mittainen. Viimeviikolla Napon turkki nypittiin ja tulevalla viikolla on vuorossa neidin karvapeite. Pomon turkki on kasvanut huomattavasti hitaammin kun kahden edellämainitun, kaikkihan on vimeksi nypitty samoihin aikoihin, muutaman viikon sisään.
liki päivittäiseksi rutiiniksi muodostuikin uintiretket jotka tuntuivat olevan varsinkin Napolle "elinehto".
Pomo on selvästi arin ollut menemään syviin vesiin, lähinnä on tykännyt kahlailla rantavedessä Quellan ja Napon tehdessä pidempiäkin uintilenkkejä.
Kesä on mennyt muutoinkin rauhallisissa merkeissä. Muutamaan otteeseen on koiruudet päässeet Tampereelle kotihoitoon tai Tiinalle Pyyhkäyksen Pilttuuseen, mukavaan jämsäläiseen koirahoitolaan, missä lauma selkeestikin viihtyy:)
Quellan ensimmäinen juoksuaikakin on saatu kunnialla ohi. Pelastavaksi avuksi saimme "Kangasalan mummun", joka mielellään otti tytön kaverikseen..turvaan pojilta. Ilmeisesti jatkossakin saamme hankalan tilanteen ratkaistua vastaavalla tavalla, senverran mummu itki ja ikävöi Quellan lähdettyä kotiin. Olimme positiivisesti yllättyneitä kuinka hyvin Quella sopeutui kerrostaloasumiseen. Ei ollut minkäänlaista turhaa haukkumista, vaikka uudenlaisia ääniä varmasti oli paljon verrattuna omakotitaloasumiseen. oli helppo tehdä johtopäätös, että Quella on rodunomaisesti reipas, rohkea ja peloton, tasapainoinen narttu:)
Tänään sunnuntaiaamuna tuli todistettua jokaisen lauman jäsenen kohdalla vastaavat luonteenpiirteet..
Aamulenkillä ollessamme koirat havahtuivat metsänreunassa lymyileviin kahteen supikoiraan. Veto oli hihnanpäissä niin yllättävä ja voimakas, että Piken piti päästää hihnat irti, muutoin olisi käynyt huonosti..eli ojaan olisin kaatunut, koirien loikattua ojan yli.
Meteli oli hurja koirien riekkuessa ja piirittäessä supikoiraa. Toinen niistä pääsi livahtamaan pakoon, mutta piiritykseen jääneen kohtalo oli karu! Pomo näytti saalistajan viettinsä ja sai tiukan otteen supikoiran kurkusta ja episodi oli sitä myötä valmis.
Toki elämä kolmen snautserin kanssa on jatkuvasti yllätyksiä täynnä, mutta tämä oli taas aivan uutta ja aika hurjaakin!
Ohessa muutama kuva tilanteesta ja uhriksi jääneestä supikoirasta..
Koirien turkit on päässeet kasvamaan kesänaikana nyppimiskuntoon.Varsinkin Quellan turkki on todella leijonanharjan mittainen. Viimeviikolla Napon turkki nypittiin ja tulevalla viikolla on vuorossa neidin karvapeite. Pomon turkki on kasvanut huomattavasti hitaammin kun kahden edellämainitun, kaikkihan on vimeksi nypitty samoihin aikoihin, muutaman viikon sisään.
perjantai 25. kesäkuuta 2010
Mukavaa Juhannusta
Näin sateen ropistessa juhannusyönä on hyvä hetki kirjoittaa hieman muisteloita tänne blogiin.
Kotiuduimme Liettuasta maanantaina. Näyttelyiden kannalta reissu meni niin ja näin:(. Sunnuntain tuomariarvostelussa oli paljon kehuja mutta moitetta Pomo sain hieman liian isoista korvista, sekä turkin toivoi olevan hieman karkeampi.
Alkuperäisen matkasuunnitelman mukaan, meidän piti majoittua takaisintulomatkalla Riikaan hotelli Skansteen, mutta muutimme suunnitelmia ja yövyimme Pärnussa. Näinollen ajomatka Tallinnaan ja laivaan oli huomattavasti lyhyempi.
Tältäkesältä meidän näyttelymatkat on nyt tehty, ehkäpä loppuvuodesta palaamme taas kehiin.
Nyt pidämme kesälomaa ja on ollut ilo huomata, että Napon lisäksi myös Pomo ja Quella nauttivat uimisesta!
Kotiuduimme Liettuasta maanantaina. Näyttelyiden kannalta reissu meni niin ja näin:(. Sunnuntain tuomariarvostelussa oli paljon kehuja mutta moitetta Pomo sain hieman liian isoista korvista, sekä turkin toivoi olevan hieman karkeampi.
Alkuperäisen matkasuunnitelman mukaan, meidän piti majoittua takaisintulomatkalla Riikaan hotelli Skansteen, mutta muutimme suunnitelmia ja yövyimme Pärnussa. Näinollen ajomatka Tallinnaan ja laivaan oli huomattavasti lyhyempi.
Tältäkesältä meidän näyttelymatkat on nyt tehty, ehkäpä loppuvuodesta palaamme taas kehiin.
Nyt pidämme kesälomaa ja on ollut ilo huomata, että Napon lisäksi myös Pomo ja Quella nauttivat uimisesta!
lauantai 19. kesäkuuta 2010
Terveiset Liettuasta, Vilnasta
Pikainen päivitys näin reissun päältä. Viimeviikonlopun Porvoon erikoisnäyttelyyn ja Oriveden kansalliseen näyttelyyn palaan kunhan kotiudutaan ja keritään:)
Tällä kerralla Pike ja Pomo lähtivät kaksin matkaan. Napo ja Quella jäivät kotikoiriksi mummun avustuksella.
Heli ja Timo lähtivät kolmen koiran voimin matkaan. Anu ja Kimmo ottivat myös kolmikkonsa mukaan.
Ländimme torstaina iltalautalla kohti Viroa. Tallinnasta ajoimme noin 300 km Latvian puolelle Riikaan, jossa yövyimme. Hotellina meillä oli Skanste ja hintaan nähden (20 €) se oli hyvä mutta äänieristystä siihen rahaan ei mahtunut. Saavuimme yöllä noin klo1 hotellille ja siihen aikaanhan on yöstä tulevia asukkaita liikkeellä, koirat pitivätkin aikamoisen mekastuksen! Ihme ettei henkilökunta tullut hätistelemään haukkujia autoihin nukkumaan. Latvian puolelta oli kuulemma ollut hankalaa löytää hotellia mikä ottaisi vieraakseen myös koiria.
Aamun valjetessa lähdimme ajelemaan kohti Vilnaa. Matkaa kertyi jälleen noin 300 km. Onneksemme ilma oli mukavan aurinkoinen ja maisemat kaunista maalaismaisemaa. Pelloilla näkyi työhevosia ja hyvin iäkkäitä "mummuja" tekemässä peltotöitä..tuli aivan suomifilmit mieleen joskin kyllä säälitti ne vanhukset! Ollaan täällä vielä todella alkeellisissa oloissa ainakin maaseudulla, mutta EU:n kylttejä on näkynyt paljon tienvarsilla ja ne ilmeisesti ovat kertoneet kehitysprojekteista mitä täällä on meneillään..sitä sarkaa kyllä riittää pitkään!
Majoituimme eilen perjantaina Karoliina hotelliin, joka on aivan luksusta verrattuna Skanste hotelliin.
Illalla kävimme pienellä juoksulenkillä tutustuen hieman lähi metsään ja maastoon muutoinkin.
Ikävä kyllä, säätiedotus piti paikkansa. Sade alkoi aamulla klo 8 ja jatkui puolillepäivin. Meidän kehässä ollessamme tuli sopivasti sateeseen hieman taukoa. Tuuli oli hurja ja koirat olivat hieman säikkyinä. Tuomarilla oli päällään hurjasti lepattava sadetakki, sitä näkyi monikin koira enempi tai vähempi pelkäävän.
Pomo oli reippaan oloinen kehään päästyään ja esitys menikin mielestämme erittäin hyvin.
Tuomarina toimi tänään Aramis Jooy Zim. Tuomari kehui Pomoa arvostelussaan mm. Hyvä pää ja ilme, hyvä kaula, hyvä ylälinja, hyvät takakulmaukset, hyvin kehittynyt body ikäisekseen. Parannettavaa olisi tuomarin mielestä ollut etujalkojen liikkeessä (ponnekkaammat) sekä turkin olisi toivonut olevan hieman karkeampi. Pomo sai ERI 2.
Muiden mukana olevien koirien tuloksista löytyy tietoa Helin sivuilta. Senverran vielä voisin mainita, että kasvattajaluokassa sijoituimme kakkosiksi! Jipii!"
Huomenna on jälleen näyttelypäivä, uusi tuomari ja toivottavasti innokkaat ja levänneet Pike ja Pomo:)
Tällä kerralla Pike ja Pomo lähtivät kaksin matkaan. Napo ja Quella jäivät kotikoiriksi mummun avustuksella.
Heli ja Timo lähtivät kolmen koiran voimin matkaan. Anu ja Kimmo ottivat myös kolmikkonsa mukaan.
Ländimme torstaina iltalautalla kohti Viroa. Tallinnasta ajoimme noin 300 km Latvian puolelle Riikaan, jossa yövyimme. Hotellina meillä oli Skanste ja hintaan nähden (20 €) se oli hyvä mutta äänieristystä siihen rahaan ei mahtunut. Saavuimme yöllä noin klo1 hotellille ja siihen aikaanhan on yöstä tulevia asukkaita liikkeellä, koirat pitivätkin aikamoisen mekastuksen! Ihme ettei henkilökunta tullut hätistelemään haukkujia autoihin nukkumaan. Latvian puolelta oli kuulemma ollut hankalaa löytää hotellia mikä ottaisi vieraakseen myös koiria.
Aamun valjetessa lähdimme ajelemaan kohti Vilnaa. Matkaa kertyi jälleen noin 300 km. Onneksemme ilma oli mukavan aurinkoinen ja maisemat kaunista maalaismaisemaa. Pelloilla näkyi työhevosia ja hyvin iäkkäitä "mummuja" tekemässä peltotöitä..tuli aivan suomifilmit mieleen joskin kyllä säälitti ne vanhukset! Ollaan täällä vielä todella alkeellisissa oloissa ainakin maaseudulla, mutta EU:n kylttejä on näkynyt paljon tienvarsilla ja ne ilmeisesti ovat kertoneet kehitysprojekteista mitä täällä on meneillään..sitä sarkaa kyllä riittää pitkään!
Majoituimme eilen perjantaina Karoliina hotelliin, joka on aivan luksusta verrattuna Skanste hotelliin.
Illalla kävimme pienellä juoksulenkillä tutustuen hieman lähi metsään ja maastoon muutoinkin.
Ikävä kyllä, säätiedotus piti paikkansa. Sade alkoi aamulla klo 8 ja jatkui puolillepäivin. Meidän kehässä ollessamme tuli sopivasti sateeseen hieman taukoa. Tuuli oli hurja ja koirat olivat hieman säikkyinä. Tuomarilla oli päällään hurjasti lepattava sadetakki, sitä näkyi monikin koira enempi tai vähempi pelkäävän.
Pomo oli reippaan oloinen kehään päästyään ja esitys menikin mielestämme erittäin hyvin.
Tuomarina toimi tänään Aramis Jooy Zim. Tuomari kehui Pomoa arvostelussaan mm. Hyvä pää ja ilme, hyvä kaula, hyvä ylälinja, hyvät takakulmaukset, hyvin kehittynyt body ikäisekseen. Parannettavaa olisi tuomarin mielestä ollut etujalkojen liikkeessä (ponnekkaammat) sekä turkin olisi toivonut olevan hieman karkeampi. Pomo sai ERI 2.
Muiden mukana olevien koirien tuloksista löytyy tietoa Helin sivuilta. Senverran vielä voisin mainita, että kasvattajaluokassa sijoituimme kakkosiksi! Jipii!"
Huomenna on jälleen näyttelypäivä, uusi tuomari ja toivottavasti innokkaat ja levänneet Pike ja Pomo:)
maanantai 7. kesäkuuta 2010
Terveiset Tallinnan näyttelymatkalta
Nyt maanantaina on mukava muistella mennyttä viikonloppua. Perjantaina otimme suunnan kohti Tallinnaa, autossa Pike, Pomo ja Quella. Auto oli tupaten täynnä matkalla tarvittavaa "rekvisiittaa".
Juuri ennen lähtöämme saimme Tampereelta vetoalustan koirien häkin siirtämistä helpottamaan. Se olikin tuiki tarpeellinen, häkkimme on aika suuri, siihen kun tarvittaessa on mahduttava kolmekin koiraa:). Vetoalusta helpotti huomattavasti näyttelyalueelle menemistä ja siellä olemista. Yksin on aika työlästä "roudata" kahta elämäniloa täynnä olevaa koiraa (snautseria), häkkiä ym. tuikitarpeellista tavaraa.
Matka lautalla meni rattoisasti. Meitähän oli iso porukka liikkeellä, peräti 11 Helin kasvattikoiraa, emäntineen ja isäntineen!
Majoituimme hotelliin Tallinnan keskustaan, lähelle näyttelyaluetta, Kalevi Stadionia, joka osoittautui erittäin miellyttäväksi ja toimivaksi paikaksi näinkin isoille näyttelyille.
Lauantai aamuna lähdimme jo hyvissä ajoin näyttelypaikalle. Pystyttelimme telttoja ja rakentelimme muutenkin leirin viihtyisäksi. Tiesimme, että päivästä tulee pitkä ja jännittävä:)
Quellan aika mennä kehään tuli pentumaisen itseoikeutetusti ensimmäisenä. Tuomari tykkäsi erittäin paljon Quellan rakenteesta..ja liikkeestä, sen minkä nyt näki, neiti kun tykkäsi kehässä juostessa ottaa sen hieman leikin (hyppimisen) kannalta. ROP pennun tittelihän siitä seurasi!
Pomon vuoro mennä kehään tuli heti Quellan jälkeen. Tuomari toki tykkäsi Pomon rakenteesta ja arvostelussa korosti urokselle rodunomaista päätä ja ilmettä. Moitetta Pomo sai väristään, turkki kun on vielä hieman kirjava ja tummahko. Pomo sai EH:n, hyvähän sekin!
Päivä oli upea! Porukkamme viihtyi loistavasti..välillä oli pettymyksiä mutta hetken päästä taas iloitsimme jonkun Ferdinan snautserin huimasta menestyksestä! Niistä upeista hetkistä löytyy lisää Helin, kasvattajamme sivuilta, joihin löytyy täältäkin linkki.
Sunnuntai aamuna legioonamme lähti jo aikaisin näyttelyalueelle. Kyseessä oli snautsereiden erikoisnäyttely ja kehät alkoivat jo klo 9.00.
Tuomarina toimi Katrin Lahi. Quella oli jälleen kehässä ensimmäisenä. Tuomari tykkäsi, ja antoi ROP:in!
Arvostelussa oli mm. Erittäin hyvä tyyppi. Ikäisekseen hyvä ja vahva. Harmooninen. Erittäin kaunis pää. Puhtaat linjat. Kaula tarpeeksi pitkä. Kroppa hyvin kompakti. Etukulmat hyvät ja hieman heikot takaa. liikkeessä takajalkojen tulisi mennä voimakkaammin taakse. Hyvä turkki ja temperamentti!
Quella pääsikin siten kilpailemaan Kilpailun parhaan pennun tittelistä. Jännitystä oli ilmassa kehään mentäessä mutta tuomari tykkäsi Quellasta ja sijoitti ensimmäiseksi! Mainitsi vielä että pentu on hymyileväinen:)
Pomon vuoro mennä kehään tuli jälleen välittömästi Quellan jälkeen. Tuomari antoi EH:n. Arvostelussa oli mm. Erittäin hyvä tyyppi ja koko. Hyvä kompakti koira. Pää erittäin urosmainen. Tarpeeksi pitkä kaula. Etukulmat hyvät. Takakulmat hieman heikot.
Pomon osalta kisat menivät hyvänä harjoitteluna:)
Nyt rentoudumme..niin ja harjoittelemme tulevaa viikonloppua jo suunnitellen. Lauantaina suuntaamme Porvooseen, erikoinäyttelyyn ja lauantaina on vuorossa Orivesi. Jeah, kerrankin selviämme lyhyellä ajomatkalla!
Menneestä viikonlopusta kiitos kaikille kanssamatkaajille!!
Juuri ennen lähtöämme saimme Tampereelta vetoalustan koirien häkin siirtämistä helpottamaan. Se olikin tuiki tarpeellinen, häkkimme on aika suuri, siihen kun tarvittaessa on mahduttava kolmekin koiraa:). Vetoalusta helpotti huomattavasti näyttelyalueelle menemistä ja siellä olemista. Yksin on aika työlästä "roudata" kahta elämäniloa täynnä olevaa koiraa (snautseria), häkkiä ym. tuikitarpeellista tavaraa.
Matka lautalla meni rattoisasti. Meitähän oli iso porukka liikkeellä, peräti 11 Helin kasvattikoiraa, emäntineen ja isäntineen!
Majoituimme hotelliin Tallinnan keskustaan, lähelle näyttelyaluetta, Kalevi Stadionia, joka osoittautui erittäin miellyttäväksi ja toimivaksi paikaksi näinkin isoille näyttelyille.
Lauantai aamuna lähdimme jo hyvissä ajoin näyttelypaikalle. Pystyttelimme telttoja ja rakentelimme muutenkin leirin viihtyisäksi. Tiesimme, että päivästä tulee pitkä ja jännittävä:)
Quellan aika mennä kehään tuli pentumaisen itseoikeutetusti ensimmäisenä. Tuomari tykkäsi erittäin paljon Quellan rakenteesta..ja liikkeestä, sen minkä nyt näki, neiti kun tykkäsi kehässä juostessa ottaa sen hieman leikin (hyppimisen) kannalta. ROP pennun tittelihän siitä seurasi!
Pomon vuoro mennä kehään tuli heti Quellan jälkeen. Tuomari toki tykkäsi Pomon rakenteesta ja arvostelussa korosti urokselle rodunomaista päätä ja ilmettä. Moitetta Pomo sai väristään, turkki kun on vielä hieman kirjava ja tummahko. Pomo sai EH:n, hyvähän sekin!
Päivä oli upea! Porukkamme viihtyi loistavasti..välillä oli pettymyksiä mutta hetken päästä taas iloitsimme jonkun Ferdinan snautserin huimasta menestyksestä! Niistä upeista hetkistä löytyy lisää Helin, kasvattajamme sivuilta, joihin löytyy täältäkin linkki.
Sunnuntai aamuna legioonamme lähti jo aikaisin näyttelyalueelle. Kyseessä oli snautsereiden erikoisnäyttely ja kehät alkoivat jo klo 9.00.
Tuomarina toimi Katrin Lahi. Quella oli jälleen kehässä ensimmäisenä. Tuomari tykkäsi, ja antoi ROP:in!
Arvostelussa oli mm. Erittäin hyvä tyyppi. Ikäisekseen hyvä ja vahva. Harmooninen. Erittäin kaunis pää. Puhtaat linjat. Kaula tarpeeksi pitkä. Kroppa hyvin kompakti. Etukulmat hyvät ja hieman heikot takaa. liikkeessä takajalkojen tulisi mennä voimakkaammin taakse. Hyvä turkki ja temperamentti!
Quella pääsikin siten kilpailemaan Kilpailun parhaan pennun tittelistä. Jännitystä oli ilmassa kehään mentäessä mutta tuomari tykkäsi Quellasta ja sijoitti ensimmäiseksi! Mainitsi vielä että pentu on hymyileväinen:)
Pomon vuoro mennä kehään tuli jälleen välittömästi Quellan jälkeen. Tuomari antoi EH:n. Arvostelussa oli mm. Erittäin hyvä tyyppi ja koko. Hyvä kompakti koira. Pää erittäin urosmainen. Tarpeeksi pitkä kaula. Etukulmat hyvät. Takakulmat hieman heikot.
Pomon osalta kisat menivät hyvänä harjoitteluna:)
Nyt rentoudumme..niin ja harjoittelemme tulevaa viikonloppua jo suunnitellen. Lauantaina suuntaamme Porvooseen, erikoinäyttelyyn ja lauantaina on vuorossa Orivesi. Jeah, kerrankin selviämme lyhyellä ajomatkalla!
Menneestä viikonlopusta kiitos kaikille kanssamatkaajille!!
keskiviikko 2. kesäkuuta 2010
Turkit kuntoon
Tallinan näyttelymatka lähestyy. Kävimme maanantaina Helillä, Villähteellä, pistämässä turkit siisteiksi. Heli jälleen taikoi kauniit koirat saksilla ja trimmikoneella. Quella on nuoresta iästään huolimatta rauhallinen turkkia siistittäessä, Helin oli helppo työstää neidin turkkia. Pomokin on huomattavasti rauhallisempi trimmattava kuin vielä kuukausi sitten. Ainoastaan tassujen leikkaaminen on Pomosta kestämätöntä..ilmeisesti kutittaa!
Nyt odotellaan perjantaita, pakkaillaan ja ulkoillaan..sit startataan Tallinnaan! Jännittää!
Nyt odotellaan perjantaita, pakkaillaan ja ulkoillaan..sit startataan Tallinnaan! Jännittää!
lauantai 22. toukokuuta 2010
Haminan näyttely
Tänään lauantaina aamuvarhain suuntana oli Hamina ja siellä kansainvälinen koiranäyttely. Napo jäi hoitoon ystävällemme Mairelle koska turistikoiria ei näyttelyalueelle saanut viedä. Napohan sirutettiin kaksi viikkoa sitten, että saisimme sen mukaamme näyttelymatkoille.
Olimme hyvissä ajoin näyttelypaikalla jotta koirat sopeutuisivat tilanteeseen. Näyttelypaikka oli katettu isolla "teltalla" ja paikka oli "montussa". Pomo oli selvästikin hermostuneen/pelokkaan oloinen sitä kampaillessani, mutta ajattelin tilanteen tasoittuvan kun pääsemme kehään, Pomohan on normaalisti hieman "hullunkin rohkea" ja kehässä nuoresta iästään huolimatta kuin kotonaan.
Tänään tuomarina toimi Anne Sume, Eestistä. Lisäksi tuomariharjoittelija, myös Eestistä.
Quella oli ensin kehässä ja kaikki meni loistavasti. Tuomarin arvostelu oli:
Ihana narttu pentu. Ikäisekseen hyvin kehittynyt. Vahva luusto. Kaunis pää ja ilme. Hyvä purenta. Riittävä kaulan pituus. Hyvä hännän kiinnitys. Hyvin kehittynyt rintakehä. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Hyvä turkki tulossa. Liikkuu ja esiintyy hyvin.
Sitten oli Pomon kanssa vuoro mennä kehään. Tilanne oli hämmentävä. Reipas, rohkea nuori snautseri pelkäsi tuomaria (tuomareita, toisena oli harjoittelija) ja tilanne oli Pomolle erittäin tukala. Silti arvostelu oli;
Erittäin hyvän tyyppinen. Hyvä luusto. Urosmainen pää ja ilme. Hyvä purenta. Hyvä ylälinja ja hännän kiinnitys. Hyvät kulmaukset edessä ja takaa. Hyvä väri. Valitettavasti tänään liian epävarma.
Tuomari vielä mainitsi, että erinomaisen antaisi ehdottomasti, mutta snautreri ei saa olla pelokas.
Saimme EH:n eli erittäin hyvän, HYVÄ SEKIN:)
Olimme hyvissä ajoin näyttelypaikalla jotta koirat sopeutuisivat tilanteeseen. Näyttelypaikka oli katettu isolla "teltalla" ja paikka oli "montussa". Pomo oli selvästikin hermostuneen/pelokkaan oloinen sitä kampaillessani, mutta ajattelin tilanteen tasoittuvan kun pääsemme kehään, Pomohan on normaalisti hieman "hullunkin rohkea" ja kehässä nuoresta iästään huolimatta kuin kotonaan.
Tänään tuomarina toimi Anne Sume, Eestistä. Lisäksi tuomariharjoittelija, myös Eestistä.
Quella oli ensin kehässä ja kaikki meni loistavasti. Tuomarin arvostelu oli:
Ihana narttu pentu. Ikäisekseen hyvin kehittynyt. Vahva luusto. Kaunis pää ja ilme. Hyvä purenta. Riittävä kaulan pituus. Hyvä hännän kiinnitys. Hyvin kehittynyt rintakehä. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Hyvä turkki tulossa. Liikkuu ja esiintyy hyvin.
Sitten oli Pomon kanssa vuoro mennä kehään. Tilanne oli hämmentävä. Reipas, rohkea nuori snautseri pelkäsi tuomaria (tuomareita, toisena oli harjoittelija) ja tilanne oli Pomolle erittäin tukala. Silti arvostelu oli;
Erittäin hyvän tyyppinen. Hyvä luusto. Urosmainen pää ja ilme. Hyvä purenta. Hyvä ylälinja ja hännän kiinnitys. Hyvät kulmaukset edessä ja takaa. Hyvä väri. Valitettavasti tänään liian epävarma.
Tuomari vielä mainitsi, että erinomaisen antaisi ehdottomasti, mutta snautreri ei saa olla pelokas.
Saimme EH:n eli erittäin hyvän, HYVÄ SEKIN:)
sunnuntai 16. toukokuuta 2010
Rauman näyttelyn tuomariarvostelut
Raumalla lauantaina 15.5.2010 tuomarina toimi Ligita Zake, Latviasta.
Suomennettuna arvostelut oli seuraavanlaisia:
Quella: 7 kk:n ikäinen pentu. Virheetön tyyppi. Pää virheetön, linjat riittävän yhdenmukaiset. Virheetön "ilme". Suora, hieman pehmeä selkälinja. Hyvin kehittynyt "body". Kulmaukset virheettömät. Hieman väljä liikkeissään. Erinomainen temperamentti. Tarvitsee hieman lisää kehäkokemusta.
Pomo: Hyvä tyyppi & ominaisuudet. Virheetön pää. pään linjat yhdenmukaiset. Pitäisin tummemmista silmistä. Virheetön selkälinja. Tarvitsee vielä aikaa varttumiseen (aikuistumiseen).
Suomennettuna arvostelut oli seuraavanlaisia:
Quella: 7 kk:n ikäinen pentu. Virheetön tyyppi. Pää virheetön, linjat riittävän yhdenmukaiset. Virheetön "ilme". Suora, hieman pehmeä selkälinja. Hyvin kehittynyt "body". Kulmaukset virheettömät. Hieman väljä liikkeissään. Erinomainen temperamentti. Tarvitsee hieman lisää kehäkokemusta.
Pomo: Hyvä tyyppi & ominaisuudet. Virheetön pää. pään linjat yhdenmukaiset. Pitäisin tummemmista silmistä. Virheetön selkälinja. Tarvitsee vielä aikaa varttumiseen (aikuistumiseen).
lauantai 15. toukokuuta 2010
Quellan Debyytti
Tänään lauantaina, aamulla varhain klo 05.30 lähdimme näyttelyihin Raumalle. Kyseessähän oli Quellan debyytti! Jännitystä oli ilmassa, vaikkei odotukset niin suureellisia olleet:)
Pomo lähti hakemaan lisää kokemusta, sekä tietty menestystäkin!
Näyttelyt sujuivat pieniä vastoinkäymisiä lukuunottamatta loistavasti..Quella pokkasi ROP:n kunniamaininnalla ja Pomo sai varasertin, varustettuna myös KP:llä. Kiitokset kaikille kanssakilpailijoille ja kavereille, sekä erikoiskiitos Helille, jota ilman ei näitä upeita rakkaita kavereita olisi! Loppu hyvin kaikki hyvin! Tästä on kiva jatkaa..
Pomo lähti hakemaan lisää kokemusta, sekä tietty menestystäkin!
Näyttelyt sujuivat pieniä vastoinkäymisiä lukuunottamatta loistavasti..Quella pokkasi ROP:n kunniamaininnalla ja Pomo sai varasertin, varustettuna myös KP:llä. Kiitokset kaikille kanssakilpailijoille ja kavereille, sekä erikoiskiitos Helille, jota ilman ei näitä upeita rakkaita kavereita olisi! Loppu hyvin kaikki hyvin! Tästä on kiva jatkaa..
torstai 13. toukokuuta 2010
Napo
Tänään Helatorstaina, auringon paistaessa, oli sopiva hetki keskittyä Napoon ja lähinnä turkin siistimiseen.
Napohan on ollut aina helppo nypittävä ja trimmattava, tänäänkin. Siistiminen oli sellaista kotikoiran trimmausta, mutta Piken mielestä turkista tuli oikein hieno:)
Napohan on ollut aina helppo nypittävä ja trimmattava, tänäänkin. Siistiminen oli sellaista kotikoiran trimmausta, mutta Piken mielestä turkista tuli oikein hieno:)
keskiviikko 12. toukokuuta 2010
Trimmaus
Kävimme tänään siistimässä Pomon ja Quellan turkit, jotta lauantaina Raumalla ollaan parhaimmillamme:).
Seisontakuvia emme kerinneet ottamaan, launtaina uusi yritys. Trimmaus Quellan kanssa sujui mallikkaasti. Tyttö antoi Helin työskennellä ilman turhaa säheltämistä.
Pomo puolestaan päätti tehdä hommasta mahdollisimman hankalan. Heli kuitenkin sai ammattimaisesti jälleen hommansa tehtyä, kiitos!
Seisontakuvia emme kerinneet ottamaan, launtaina uusi yritys. Trimmaus Quellan kanssa sujui mallikkaasti. Tyttö antoi Helin työskennellä ilman turhaa säheltämistä.
Pomo puolestaan päätti tehdä hommasta mahdollisimman hankalan. Heli kuitenkin sai ammattimaisesti jälleen hommansa tehtyä, kiitos!
maanantai 10. toukokuuta 2010
Odotusta ilmassa
Arkea elellään koiralaumassa rennon letkeesti. Pikellä alkaa olemaan jo hieman jännitystä fiiliksissä:)
Näyttelyilmoitukset touko-, ja kesäkuun osalta on tehty. Viimeinen päivä ilmoittautua Orivedelle oli tänään ja sekin on nyt sitten hoidettu.
Huomenna lähdemme Helin luokse siistimään Pomoa ja Quellaa, sitten olemmekin valmiita lähtemään lauantaina Rauman kehään!
Loppuviikosta päivitellään kuvia, joita huomenna Helillä otamme..eli kilpakumppaneille ihmeteltävää tulossa:)
Näyttelyilmoitukset touko-, ja kesäkuun osalta on tehty. Viimeinen päivä ilmoittautua Orivedelle oli tänään ja sekin on nyt sitten hoidettu.
Huomenna lähdemme Helin luokse siistimään Pomoa ja Quellaa, sitten olemmekin valmiita lähtemään lauantaina Rauman kehään!
Loppuviikosta päivitellään kuvia, joita huomenna Helillä otamme..eli kilpakumppaneille ihmeteltävää tulossa:)
lauantai 1. toukokuuta 2010
Vappu
Vapun ja vapaapäivän ohjelmaamme kuului ulkoilua lähimetsässä, sekä hieman harjoittelua tulevia näyttelyitä varten.
Pomolta juoksemiset ja asennossa seisominen sujuu jo jotenkuten, viime kesän ja syksyn näyttelyiden tuoman kokemuksen seurauksena.
Quellan kanssa onkin tehtävä rutkasti harjoituksia. Onneksi tyttö on innokas harjoittelija, vielä kun ymmärtäisi ottaa asian hiukan vakavammin, eikä riekkuisi hihna suussa kuvitellen tilanteen olevan jokin mukava riehumishetki.
Kahden viikon kuluttua alkaa kesän näyttelyputki. Ilmoittauduttu ollaan Raumalle, Haminaan, Tallinnaan jaVilnaan. Suunnitteilla on lisäksi kesä-, ja heinäkuulle lukuisia näyttelyitä. Taitaa kesän lähes kaikki viikonloput mennä näyttelyreissuissa:)
Pomolta juoksemiset ja asennossa seisominen sujuu jo jotenkuten, viime kesän ja syksyn näyttelyiden tuoman kokemuksen seurauksena.
Quellan kanssa onkin tehtävä rutkasti harjoituksia. Onneksi tyttö on innokas harjoittelija, vielä kun ymmärtäisi ottaa asian hiukan vakavammin, eikä riekkuisi hihna suussa kuvitellen tilanteen olevan jokin mukava riehumishetki.
Kahden viikon kuluttua alkaa kesän näyttelyputki. Ilmoittauduttu ollaan Raumalle, Haminaan, Tallinnaan jaVilnaan. Suunnitteilla on lisäksi kesä-, ja heinäkuulle lukuisia näyttelyitä. Taitaa kesän lähes kaikki viikonloput mennä näyttelyreissuissa:)
Tunnisteet:
lenkkeily,
Metsälenkit,
Pomo,
Quella,
seisontaharjoitus
sunnuntai 25. huhtikuuta 2010
Pennusta aikuiseksi
Quellan elämä on alkanut saamaan uusia ulottuvuuksia. Tyttö on alkanut laajentamaan reviiriään ja pihassa vapaanapito saa loppua.
Viime päivinä suuri mielenkiinnon kohde on ollut ohi ratsastavien hevosten jätökset. Quella pitää lantaa suurimpana herkkunaan ja suunta on aina kasoja kohti kun vaan vapaus koittaa. Haju tytössä on sit sen mukainen.
Quella myös koittaa kisata laumassa paikastaan Pomon kanssa. Taitaa pomo ottaa alistamisyritykset vielä kuitenkin lähinnä kivana leikkinä, millä tuulella nyt sattuukaan olemaan:) Joka tapauksessa, koirien puuhastelut ovat mielenkiintoista seurattavaa, jokainen kun on oma suuri "snautreri-persoona" ja omia kujeitaan täynnä:) Välillä välejä selvitellään hyvinkin kovaäänisesti, mutta toistaiseksi ilman mitään fyysisiä vahinkoja.
Viikolla teimme päätöksen lähteä myös Tallinnan näyttelyihin kesäkuun alussa. Suurimpana houkuttimena oli kiva porukka minkä Heli oli saanut kasaan! Kiva lähteä reissuun samanhenkisten
kavereiden kanssa:)
Viime päivinä suuri mielenkiinnon kohde on ollut ohi ratsastavien hevosten jätökset. Quella pitää lantaa suurimpana herkkunaan ja suunta on aina kasoja kohti kun vaan vapaus koittaa. Haju tytössä on sit sen mukainen.
Quella myös koittaa kisata laumassa paikastaan Pomon kanssa. Taitaa pomo ottaa alistamisyritykset vielä kuitenkin lähinnä kivana leikkinä, millä tuulella nyt sattuukaan olemaan:) Joka tapauksessa, koirien puuhastelut ovat mielenkiintoista seurattavaa, jokainen kun on oma suuri "snautreri-persoona" ja omia kujeitaan täynnä:) Välillä välejä selvitellään hyvinkin kovaäänisesti, mutta toistaiseksi ilman mitään fyysisiä vahinkoja.
Viikolla teimme päätöksen lähteä myös Tallinnan näyttelyihin kesäkuun alussa. Suurimpana houkuttimena oli kiva porukka minkä Heli oli saanut kasaan! Kiva lähteä reissuun samanhenkisten
kavereiden kanssa:)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)